Toinen tuokiokuva tulevaisuudesta: Tääll’ otsalohkot leikataan!

Otsalohkokomennuskunta on saapunut pieneen kaupunkiin, ja uuden kansallislaulun säe ”Tääll’ otsalohkot leikataan” on kaikkien luettavana lääkäriajoneuvon kyljessä. Riemuitsevat lapset kiljuvat joka puolella ”Otsalohko! Otsalohko” ja sohivat kaikenlaisilla kepeillä toistensa päitä kohti. Juhlatunnelma on taattu, kuten hyvän isänmaallisen työn äärellä aina. Otsalohkokomennuskunnan komeille lääkäreille ja kauniille, reippaille ja sotilaallisen koulutuksen itsenäistämille ja voimauttamille hoitajattarille esitetään torilla virallinen tervehdys, ja lapsikuoro laulaa erityisesti otsalohkotilaisuuksia varten sävellettyjä lauluja soittokunnan säestyksellä. Jatsiyhtye on paikalla esittämässä kokeellisen sävelmän, jonka tekijä on halunnut soitannon keinoin kuvata otsalohkopotilaan mielen sekaisuutta ennen leikkausta ja hänen ajatuksiensa virtaamista kurinalaisesti järjestyneisiin uomiin leikkauksen myötä.

Otsalohkopotilaat tuodaan pakkopaidoissa lääkäriajoneuvoon leikattaviksi. Pikaleikkaamot pystytetään torille soittokunnan säestyksellä ja niiden sisällä suihkuaa voimakas hitiöntappoaine. Läpinäkyvien muovitelttojen seinien läpi toriväki tarkastelee otsalohkoleikkausten etenemistä. Koska kyseessä on yksinkertainen ja nopeasti opittava toimenpide, se on hoitajattarien suoritettavissa. Lääkäreitä tarvitaan paikalle ennen muuta hätätilanteen varalta.

Potilas kiinnitetään lujiin, teräksisiin leikkauskahleisiin, jotka estävät häntä liikkumasta. Koska aivot eivät tunne kipua, potilasta ei ole mielekästä nukuttaa eikä puuduttaa. Mielisairautensa ahdistamana potilas huutaa hädissään, mutta lahjomaton laite nostaa hänen silmäluomensa ja taivuttaa hänen niskansa taaksepäin, jotta hoitajatar pääsee määrätietoisin liikkein työntämään valkoleikkurit hänen silmäluomiensa alle ja silmäkuoppiin, joiden kautta ne pääsevät kiinni otsalohkon hermoratoihin. Hoitaja alkaa vispata ja vatvoa, kitkuttaa ja nitkuttaa aivoja valkoleikkureilla, kuten häntä on opetettu, ja otsalohkon hermoradat katkeilevat, niin että pahojen ja mielisairaiden ajatusten tie tukkeutuu. Aluksi potilas kirkuu ja huutaa, mutta vähitellen leikkauksen siunaava vaikutus rauhoittaa hänet.