Archive for marraskuu, 2011
Valkoihoinen Liitto?
On tiedusteltu, mitä mieltä olemme uudesta kansallismielisestä ryhmittymästä nimeltään Valkoihoinen Liitto tms. Vastaamme, ettemme kannata mitään valkoihoisuusjärjestöjä. Tietenkin on hyvä, jos Sotilaallisia Isänmaallisia ajatuksia edustavat henkilöt onnistuvat soluttautumaan liittoon, jolloin sitä voi hyödyntää ainoan oikean asian palveluksessa. Erityisesti liittoon tulisi levittää ajatuksiamme otsalohkoleikkauksesta.
Entiset perussuomalaiset tervetulleita Sotilaalliseen Isänmaalliseen Puolueeseen
Tietoomme on tullut, että eräät isänmaalliset perussuomalaiset ovat tyytymättömiä puolueensa menettelytapoihin. Kaikki sellaiset entiset perussuomalaiset ovat tervetulleita Sotilaallisen Isänmaallisen Puolueen kenttätoimijoiksi. Ottakaa yhteys puolueeseemme sotilaallinenisanmaallinen@hotmail.com
Uusi Maamme-laulu
On Suomi sodan suuri maa,
se voittaa, valloittaa.
Ain’ taistokenttään kaatua
ja sankar’haudass’ maatua
tää kansa riemuin haluaa
ja siitä kiittää saa.
—
On Suomi tieteen, taiteen maa
ja kunniansa saa.
Tääll’ otsalohkot leikataan,
täält’ ihmease laukaistaan
mi vihollisiin paukahtaa
ja heidät korventaa.
—
On Suomi oikeudenkin maa,
ei hyysää rosmojaan.
Kosk’ aina roistot vangitaan
ja pyssynluodein surmataan
saa pyövelimme kunniaa
ja kansan palvontaa.
Kaikki ihmiset eivät ole samanarvoisia
Meille on lähettänyt sähköpostia muuan ”Ruupespieru MacRahankka” (oletettavasti kyseessä on jonkinlainen peitenimi tai nimimerkki) osoitteeseemme sotilaallinenisanmaallinen@hotmail.com. Hän syyttää meitä petturuudesta, koska emme enää juuri kannata minkäänlaisia rotuoppeja. Hänen mielestään rotuopit ovat tärkeä osa isänmaallisuutta ja kansallismielisyyttä, ja hän myös väheksyy Sotilaallisen Isänmaallisuuden sotilaallista puolta, koska kuuluu erään isänmaallisena esiintyvän, tunnetun asepalveluksen laistajan kannattajiin. Viestissään ”Ruupespieru MacRahankka” uhkaa Sotilaallista Isänmaallista Puoluetta, jos oikein ymmärrämme, vainoilla, teloituksilla ja palasiksi leikkaamisella (tosin hänen käyttämänsä sanat ovat huomattavasti tätä omintakeisempia) ja julistaa lopuksi, että sivumme tarkoituksena on ainoastaan solvata hänen rakastamaansa sotaväenlaistajaa.
Pahoittelemme, ettemme voi julkaista tässä ”Ruupespieru MacRahankan” sähköpostia, koska kielenkäytöltään se ei läheskään täytä niitä vaatimuksia, joita pyrimme täällä noudattamaan. Se kätkee sisälleen kuitenkin tärkeän kysymyksen, johon haluamme tässä vastata. Kysymys kuuluu suurin piirtein: millä tavalla Sotilaallinen Isänmaallinen Puolue muka eroaa kaikenlaisista epäsotilaallisista ja isänmaattomista puolueista. Nimimerkki MacRahankan mielestä rotukuvitelmat ovat niin tärkeitä, ettei mikään puolue voi olla sotilaallinen eikä isänmaallinen ilman niitä.
Vastaamme tietenkin: meitä erottaa niistä se, että me emme usko ihmisten samanarvoisuuteen. Olemme esimerkiksi Perussuomalaisten ulkomaalaistaustaisen kymenlaaksolaistoimijan kanssa samaa mieltä siitä, että ”ihmisarvo” on eri ihmisillä erilainen ja luonteeltaan ennen kaikkea välineellinen. Toisin kuin ao. toimija, olemme kuitenkin sitä mieltä, että ihmisen arvo ei ole rahalla mitattavissa eikä määriteltävissä. Ihmisen arvo on hänen kyvyssään ja halussaan palvella Isänmaata ja uhrautua Isänmaan puolesta. Tämä kyky ja halu voidaan mitata ja määritellä Sotilasarvona. Sotilaallisessa Isänmaallisessa Suomessa jokainen on Sotilas ja hänellä on Sotilasarvo. Se on tarkka mittari hänen ihmisarvolleen, ja se myös määrää, minkä arvoinen hänen äänensä on vaaleissa.
Sotaväen laistajalla ei tietenkään ole äänioikeutta, koska hänellä ei ole Sotilasarvoa. Ase on mies, mies on ase, asemies on ainoa mies, ja asepalvelus on arvo ja ainoa ihmisarvo on Sotilasarvo.
Kysykää kansanedustajaltanne, kannattaako hän kommunismia
Kysykää kansanedustajaltanne, vastustaako hän otsalohkoleikkauksen (lobotomian) palauttamista käyttöön lääketieteellisenä ratkaisuna. Jos vastustaa, se on sama kuin kommunismin kannattaminen.
Kansa kannattaa otsalohkoleikkausta!!!!!
Kyselymme on ollut näkyvillä vasta parisen päivää, mutta kansan ääni on jo alkanut puhua ja kansa kannattaa otsalohkoleikkauksen (lobotomian) palauttamista suomalaisen lääketieteen asevalikoimaan, josta kommunistien kansainvälinen otsalohkoleikkauksen vastainen salaliitto sen aikoinaan riisti. Kansan tahdon nimessä on siis otsalohkoleikkaukset palautettava!
Otsalohkoleikkausta sovelletaan, kuten olemme päättäneet ja aikaisemmin käsillä olevalla verkkosivullamme tiedottaneet, Sotilaallisessa Isänmaallisessa Suomessa ennen kaikkea aseidenkätkentään syyllistyneisiin asepalveluksen laistajiin, jotka oli aikaisemman ohjelma-asiakirjamme mukaan määrä teloittaa. Voimme siis sanoa puhtaalla omallatunnolla, että Sotilaallisessa Isänmaallisessa Suomessa otsalohkoleikkaus pelastaa ihmishenkiä sadan sadasosan varmuudella.
Perussuomalaisten tehtävä Sotilaallisen Isänmaallisen Puolueen ohjelman toteuttajana
Perussuomalaiset ovat tällä hetkellä Suomen vaikutusvaltaisin kansallismielinen puolue. Monilta osin Perussuomalaiset soveltuvat varsin huonosti Sotilaallisen Isänmaallisen Puolueen tavoitteiden toteuttajaksi ja puolueemme työkaluksi Suomen tämänhetkisessä yhteisasiainhoidollisessa elämässä. On esimerkiksi selvää, että suuri osa puolueen jäsenistöstä ja kannattajakunnasta on hyvin kaukana siitä ihanteellisen Sotilaallisen Isänmaallisen Suomalaisen tavoitteesta, johon pyrimme, niin älynlahjojensa kuin ruumiinvoimiensa osalta. Yhteisasiainhoidossa on kuitenkin työskenneltävä niillä työkaluilla, jotka tarjolla ovat, ja vaikka Perussuomalaiset ovat työrukkasena heikkolaatuinen, työrukkanen on aina työrukkanen, ja ruosteinenkin vasara hakkaa naulan pohjaan, jos sitä pitelee osaava puuseppä.
Perussuomalaiset ovat tunnetusti aatepohjaltaan heikko ja hajanainen puolue, jonka johtajalla ei ole muuta osaamista kuin puhetaito. Puolueen sisällä toimii tunnetun verkkokirjoittajan johtama lahko, joka todellisuudessa on puolue puolueessa omine ohjelmineen ja ehdokaslistoineen. Lahkon johtaja ei kuitenkaan ole kyennyt luomaan johdonmukaista toimintaohjelmaa, vaan keskittyy kirjoittamaan tunteisiin vetoavia, rotuvihan läpitunkemia kiihotustarinoita pelkäämistään ulkomaalaisista. Hän on myös sotaväenlaistaja.
Kuitenkin suurisuisen aseistakieltäytyjän ja hänen ihailijoittensa menestys Perussuomalaisten valloittamisessa osoittaa, että myös me Sotilaallisen Isänmaallisuudenkin kannattajat voimme halutessamme helposti kaapata puolueen korkeampia, jalompia päämääriämme edistämään. Sotilaallisen Isänmaallisen Puolueen ohjelma-asiakirjat, jotka löytyvät kaikki tältä verkkosivustolta, ovat sisäisesti johdonmukaisempia ja käytännöllisesti järkevämpiä kuin Perussuomalaisten tai aseidenlaistajan lahkon ohjelmat. Siksi mikä tahansa joukko, joka liittyy Perussuomalaisiin meidän ohjelmiamme edistämään, pystyy käytännössä ottamaan puolueen nopeasti haltuunsa.
Sen jälkeen puolueen on tietysti luotava viisaita yhteistyösuhteita muihin puolueisiin, jotta tärkeimpiä tavoitteitamme päästään toteuttamaan. Kuolemanrangaistuksella on kannattajia muissa puolueissa vihreitä myöten, ja meidän ohjelmamme pyövelijärjestyksestä on käytännössä toimiva ja toteutettavissa myös epäsotilaallisen kansanvallan puitteissa. Otsalohkoleikkauksen nostaminen asialistalle onnistuu siksi, että sielunparannusleikkaukset (”psykokirurgia”) yleensäkin on tekemässä mahtavaa paluuta. Myös muut tärkeät tavoitteemme voidaan tuoda ulottuville järkevässä yhteistyössä muiden puolueiden kanssa.
Sitä mukaa kun Sotilaallinen Isänmaallinen Puolue ottaa haltuunsa Perussuomalaiset, Perussuomalaisista tulee sisäsiisti puolue, jonka kanssa muut puolueet haluavat tehdä yhteistyötä. Jo nyt monet keskustelijat ovat valitelleet sitä, että Perussuomalaiset eivät ole mikään suomalaiskansallinen puolue, joka ajaisi suomalaiskansallisia päämääriä, vaan maahantuotua rotuvihaa markkinoiva, ulkomaisia ohjeita noudattava häirikköjoukko. Sotilaallinen Isänmaallisuus ei ole rotuvihan aate, koska olemme alkuhaparointiemme jälkeen asioita pohdittuamme tulleet siihen tulokseen, että Sotilaallisella Kurilla kaikenvärisistä nuorukaisista saadaan Sotilaallisia Isänmaallisia Suomen Miehiä. Ja kaikki Sotilaalliset Isänmaalliset Suomen Miehet ovat kutsutut Isänmaata rakentamaan ja puolustamaan.
Jokaisen Sotilaallisen Isänmaallisen Suomen Miehen Isänmaallinen Velvollisuus on uskoa, että kaikki ”sopeutumattomuusongelmat” ovat viime kädessä ratkaistavissa Sotilaallisella Kurilla. Joka ei usko Sotilaalliseen Kuriin, ei usko Isänmaahan; joka ei usko Isänmaahan, on maanpetturi; ja kaikki tietävät, mikä on petturin palkka. Joka ei tiedä, lukekoon sivumme ”Tuokiokuva tulevaisuuden Sotilaallisesta Isänmaallisesta Suomesta” ja sitä tykönään miettiköön.
Sota myönteisenä ja kannatettavana tavoitteena
Otsalohkoleikkausasioiden vuoksi emme aikaisemmin ehtineet pohtia täällä tarkemmin sotaa myönteisenä ja kannatettavana tavoitteena. Sodan tarpeellisuus ja toivottavuus on kuitenkin Sotilaallisen Isänmaallisen Puolueen toiminnan tärkeä ajatteluperusta. Siksi se ansaitsee vähintään yhden kirjauksen ja varmasti vielä useampiakin.
Nuori mies on tyhjä kuori eikä hän ole vielä saavuttanut täyttä ihmisyyttä. Toiset nuoret miehet antautuvat ruumiillisille, urheilullisille koitoksille, toiset ryhtyvät kirjatoukiksi. Koska kaikki nuoret ovat pohjimmiltaan lahjakkaita, monet heistä yltävät melkoisiin saavutuksiin ja uskovat olevansa mestareita ja neroja kun juoksevat vähän kovempaa kuin toiset nuoret miehet, tai ylpistelevät kirjoilla, joita ovat lukeneet ymmärtämättä niistä todellisuudessa yhtään mitään, tai osaavat suorittaa jotain korkeampaa laskutiedettä edustavia tehtäviä.
Erityisesti kirjatoukkien kuvitelmat omasta ainutlaatuisuudestaan ovat vahingollisia. Kirjatoukkia tulee kyllä uusia, jos osa mokomista kaatuukin sotakentällä, ja sotaa tarvitaan juuri verottamaan osa näistä omahyväisistä loisista pois. Mutta eipä sovi nuorten lihasmiesten ja voimailijoidenkaan antaa kuvitella itsestään liikoja. Viktor Rydberg on sanonut: Nuorukaiselle kuolla kuuluu – ja totisesti nuorukaiset on pantava koitokseen, jossa hitaimpien ja kömpelöimpien, liikaa itsestään luulevimpien ja omahyväisimpien kuuluu kuolla pois.
Siellä missä nuoret miehet elävät vielä siten kuin Jumala on tarkoittanut nuorten miesten elävän, kuolema taistelussa on alati läsnä heidän arjessaan. Sellaiset kylätappelut ja poikain väliset voimanmittelöt, jotka meillä käydään korkeintaan nyrkein, ovat monien mustan maanosan heimojen keskuudessa sotia kuolemaan asti, ja moni nuori poika kaatuu koitoksen lopuksi kuolleena maahan, kun keihäs tai taistelukirves on avannut hänen kallonsa ja aivot valuvat velloen ja pyrskähdellen sieltä ulos. Tällä viisaalla tavalla heimot huolehtivat siitä, että nuoret miehet oppivat elämän ja kuoleman vakavuuden ja kypsyvät todellisiksi isä- ja johtajahahmoiksi, joiden miehuudenviisauteen kuuluu aina surullinen tietoisuus elämän rajallisuudesta ja hauraudesta.
Myös Suomen nuorilla miehillä tulisi olla oikea sota, jossa he oppisivat nämä asiat, oikea sota, jossa he voisivat nähdä parhaan ystävänsä pään räjähtävän kappaleiksi vihollisen ammuksista. Mies oivaltaa elämän ja kuoleman vakavuuden vasta pyyhittyään rakkaimman sotakaverin verta ja aivonkappaleita asetakistaan. Sellaisia kohtaloita kokivat soturimme Talvi- ja Jatkosodassa. Mutta nyt Suomen nuoret miehet eivät ole sukupolviin päässeet osallisiksi tästä surullisesta, mutta miehistävästä ja kasvattavasta opista, ja seuraukset huomaa. Jonkinlainen sota olisi siis välttämätön ja tarpeellinen, jotta nuoret miehemme saataisiin apuharvennettua ja koulittua todelliseen miehuuteen. Jumala suokoon, että Venäjä pian taas hyökkäisi, jotta nuoret miehemme voitaisiin lähettää rintamalle taistelemaan ja kuolemaan, kuten nuorukaiselle kuolla kuuluu. Asiaa ei toki pidä jättää vain Herran haltuun, vaan Suomen kansallismielisten on pyrittävä tietoisesti ja toimeliaasti siihen, että Suomen ja Venäjän välille syttyisi pieni sota, joka mahdollistaisi nuorten miestemme jatkuvan karsinnan ja apuharvennuksen.